En aivan arvannut, kuinka paljon työtä maailmanympärimatkan toteuttaminen vaatii. Suunnitteluun, laskemiseen, hankintoihin, ostoksiin, ilmoituksiin, lupiin ja rokotteisiin on uponnut aikaa helposti muutaman viikon työtuntien verran.
Koko prosessi alkoi jo puolitoista vuotta sitten, kun aloin järjestelmään vapaata töistä. Vapaan järjestyttyä puoli vuotta sitten, aloitimme Mariannan kanssa matkareitin suunnittelun ja lentolippujen hankkimisen. Marianna halusi Thaimaahan hoitamaan norsuja ja minä halusin sekä rantalomalle että Islantiin. Thaimaasta olisi ollut typerä lentää Islantiin samaa reittiä takaisin, joten päädyimme kiertämään koko pallon, ja rantalomaosuus sijoitettiin Havaijille. Havaijilta on Islantiin niin pitkä matka, että väliin piti valita vielä yksi etappi, joksi valikoitui nopeasti New York.
Lentojen ja majoitusten etsiminen oli aivan oma projektinsa, joka vei aikaa pätkittäin ainakin kuukauden päivät. Matkavalmistelut olivat kuitenkin kaukana valmiista vielä niiden jälkeenkin.
Mitä pitkällä matkalle lähtijän sitten tulee muistaa?
Matkavakuutus. Kotivakuutukseni kattaa kaiken matkatavaran ja ay-jäsenyys itseni ensimmäisen 45 päivän ajalta. Loppuajan vakuutuksesta sai pulittaa satasen.
Rokotteet ja lääkkeet. Itse jouduin ottamaan vain hepatiittipiikit ja malarialääkityksen. Päivitin myös jäykkäkouristuksen ennen lähtöä. Apteekista mukaan lähti myös ripulilääkettä, maitohappobakteereja, särky- ja allergialääkettä ja melatonionia aikaeroista selviämiseen. Yhteensä näihin upposi rahaa noin 200 €. Onneksi terveydellä ei ole hintaa. Näiden lisäksi sain lahjaksi pienen ensiapulaukun.
Jos Jenkeissä mielii autoilla, pitää ajokorttiin hankkia USA-liite Autoliitolta.
Jos Jenkkeihin mielii ylipäänsä päästä, pitää hakea maahantulolupaa, eli täyttää sähköinen ESTA-hakemus. Lomake on pitkä ja siinä on mielenkiintoisia kysymyksiä, kuten oletko suunnitellut tai ollut mukana toteuttamassa terrori-iskua tai kansanmurhaa. Nnnoup. Lupa maksaa muutaman kympin.
Pitkään matkustavan on hyvä tehdä matkustusilmoitus netissä.
Passista kannattaa ottaa pari kopiota. Yksi kotiin ja yksi mukaan matkalle.
Verkkopankkitunnuksista kannattaa ottaa kopiot kotiin jollekin luotettavalle henkilölle, joka voi tarvittaessa jeesailla rahojen siirrossa.
Kotiväellä pitää olla myös tarkka matka-aikataulu yhteystietoineen ihan varalta.
Näiden lisäksi käytin päiväkausia vapaaehtoisprojektien etsimiseen ja niille ilmoittautumiseen. Islannin asunnon etsimiseen upposi myös tolkuttomasti aikaa. Löysin asunnon lopulta Facebookin ryhmästä, jossa islantilaiset etsivät vuokralaisia asuntoihinsa.
Olen koonnut itselleni myös matkakansion, jossa on tulostettuna kaikki lentoliput, jokaisen majoituksen yhteystiedot ja mahdolliset maksukuitit, vakuutusehdot, leirien ilmoittautumisvahvistukset ja muutamia muutamien matkakohteiden tietoja.
Budjetti
Moni on kysellyt paljonko reissu maksaa ja mistä rahat on hankittu. Ensimmäiseen kysymykseen voinen todeta, että reissu maksaa enemmän kuin omistusyksiö Lieksan keskustassa, mutta vähemmän kuin uusi henkilöauto. Onneksi en tällä hetkellä tarvitse kumpaakaan, joten matkaan sijoittaminen on oiva valinta. Lennot maksoivat saman verran kuin kolmen vuoden röökit ja tupakoinnin lopetin sopivasti juurikin kolme vuotta sitten. Yhtä kauan olen hiljakseen säästänyt ja laittanut syrjään muun muassa parin vuoden lomarahat ja veronpalautukset. Vaatteita en ole toviin juurikaan ostanut ja baarihommat on jääneet aika vähiin. Myös autottomuus, koirattomuus, asuntolainattomuus ja se, ettei ole lapsia, ovat olleet melko olennaisia säästämistä edistäviä tekijöitä.
Töistä olen järjestänyt vapaan jäämällä opintovapaalle. Teen Islannissa mediatuottamisen ylemmän AMK:n opintojani loppuun muutaman kurssin osalta. Tämä riittää oikeutukseksi lakisääteiseen opintovapaaseen, jonka aikana on oikeus opintorahaston aikuisopintorahaan, joka on suuruudeltaan sama kuin ansiosidonnainen päiväraha. Osa matkastani on ihan tavallista vuosilomaa, jonka aikana saan normaalisti palkkaa. Ilman näitä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta lähteä.
Eihän tämä nyt aivan ilmaista lystiä ole, mutta ei pitkän matkan toteutukseen tarvitse miljonääri olla. Pitkjänteisyydellä, kovalla tahdolla ja hyvällä suunnittelulla pääsee jo pitkälle.
Pakkaaminen
Matkatavarat ovat aiheuttaneet sydämentykytyksiä jo pitkään. Nerokkaan reittivalinnan vuoksi mukaan täytyy ottaa kaikkea uimahousuista tuulitakkiin ja norsunkylvetyshousuista Broaway-kelpoiseen kauluspaitaan. Oman haasteensa tuo myös valokuvausharrastus. Kuvauskamoja on lähdössä mukaan noin 6 kiloa: järkkärirunko, pari objektiivia, kameralaukku, jalusta, laturi, suotimet, johdot ja pieni GoPro-kamera. Kävin kaikki lentoliput läpi ja ilokseni huomasin, ettemme voi ottaa käsimatkatavaraa viittä kiloa enempää ja että ruumaan saan tunkea tavaraa yhteensä vain 23 kiloa.
Olen ratkaissut ongelman osittain lähettämällä osan tavaroista postissa suoraan Islantiin. Alkumatkan rantavaatteita kotoutan Islannissa vierailevien mukana takaisin Suomeen.
Islantiin etukäteen matkaava paketti: kuoritakki ja -housut, lämmintä vaatetta, kengät ja lintukirja.
Kaikesta huolimatta matkavalmistelut ovat olleet osa hupia. Matkaoppaiden selailu ja mielikuvaretket Pohjois-Thaimaan metsiin ovat antaneet kummasti virtaa pitkään syksyyn. Eräänkin kerran olen loskassa eteenpäin irvistellessäni hokenut mielessäni kuinka monen viikon kuluttua makaan Havaijin rannoilla. Vähän jo pelottaa, mitä teen ensi syksynä kaikella sillä ajalla ja energialla, joka nyt on kulunut matkan valmisteluun. Todennäköisesti kehitän jonkun uuden projektin – itseni tuntien. Onneksi se ei myöskään nyt ole aivan eniten jännittävä asia. Seuraavaa kirjoitusta nakuttelenkin varmaan jo Chiang Main hotellihuoneesta!